Melonnan perustekniikka

1. Istuma-asento

Meloja istuu penkillä ylävartalo pystysuorassa tai vähän (5-10 astetta) eteenpäin kallistuneena. Jalat sijoitetaan kajakin sisällä oleville jalkatuille siten että päkiä on tuella. Polvet ovat sopivassa (alakautta mitattuna noin 130 asteen) kulmassa, lähes yhdessä lähellä kajakin keskilinjaa, jalkaterät pystysuorassa jalkatuilla.

2. Melaote

Melasta otetaan sellainen ote, että nostettaessa mela pään yläpuolelle ovat kyynärpäät 90 asteen kulmassa (suora kulma). ajan mittaan voi hakea hieman leveämpää tai kapeampaa otetta, mutta tämä on lähtökohta. Etäisyys kummankin kämmenen ulkoreunasta melan lapaan on vakio.

Oikeanpuoleinen melanlapa on perusasennossa kovera puoli kohti melojaa. Melan lavat ovat toisiinsa nähden eri asennossa (kulmassa). Tällä pyritään minimoimaan ilmassa olevan lavan ilmanvastusta. Melonnan aikana oikea käsi pitää pitää saman otteen melasta. Vasen käsi toimii "laakerina" jonka varassa oikea käsi kääntää vasemman puolen lavan koveran puolen kohti melojaa ennen vasemman puolen vetoa.

3. Eteenpäin

Melonnassa hyödynnetään kiertoliikkeen kautta koko vartalon voimaa. Veto pyritään aloittamaan mahdollisimman kaukaa edestä, kuitenkaan kurottelematta. Melojan vartalon vedon puoleinen hartia on valmiiksi eteenpäin kiertyneenä ja vedon puoleinen jalka on koukistunut jonkin verran. Melan lapa laitetaan veteen alakäsi suorana. Yläkäsi on koukistuneena sivulla pään korkeudella. Mela on sivusuunnassa suhteellisen pystyssä (50-70 astetta). Lavan kovera puoli on kohti melojaa - lapa on "poikittain" kajakin kulkusuuntaan nähden.

Melan lapa upotetaan kokonaan veteen lavan kaulaa myöten. Ei enempää, ei vähempää. Veto on tarkoitus suorittaa kajakin kölilinjan (kulkusuunnan) suuntaisesti. Melasta aletaan vetämään alakädellä vasta, kun lapa on kokonaan vedessä. Vedon alussa jalka oikenee polkien jalkatukea, samalla vartalo (hartiat) kiertyy suoraksi, ja loppuvaiheessa käsi koukistuu. Vedossa on tarkoitus käyttää pääasiassa jalan ja keskivartalon suuria lihaksia. Vetopuolen jalan oietessa toisen puolen jalka koukistuu antaakseen tilaa vartalon kierrolle (kuin ajaisit polkupyörää). Alakäsi pitää melasta kunnolla kiinni, mutta ei purista.

Yläkäsi kulkee koko lavan vedessäoloajan kutakuinkin silmien korkeudella. Yläkäsi pitää melaa oikeassa asennossa ja oikenee vähitellen vedon aikana. Hyvällä tekniikalla melottaessa vetopuolen jalka on jo lähes suorana yläkäden tai ylälavan saavuttaessa keskilinjan. Yläkäsi pitää melasta löysällä otteella.

Veto päättyy, kun melojan kyynärpää saavuttaa vartalon tasan ja/tai yläkäsi ylittää kajakin keskilinjan. Melanlapa otetaan vedestä mahdollisimman sulavasti (roiskuttamatta) sivu edellä.

Ilmavaiheen aikana oikea käsi kääntää vasemman käden varassa toisen puolen lavan valmiiksi vetoa varten - kovera puoli kohti melojaa. Ilmavaiheessa molemmat kädet pitävät rennosti melasta, sormet voi jopa ojentaa välillä. (Ilmavaiheessa mela voi pysähtyä hetkeksi - ns. mikropaussi).  Uusi veto aloitetaan suoralla alakädellä, mahdollisimman kaukaa edestä. Vedon puoleinen hartia on valmiiksi eteen kiertyneenä kun lapa laitetaan veteen ...